31.5.2020

IKKUNAT JA OVET

Kaupallinen yhteistyö: HR-Ikkunat Ruhkala, Artopine

Ikkunat ja ulko-ovet ovat nykyajan rakentamisessa erittäin merkittävässä osassa. Moderneissa omakotitaloissa käytetään nykyisin hyvin laajoja ikkunapinta-aloja ja usein myös entisaikoja suurempia ovia. Näillä on kiistaton vaikutus talon ulkonäköön ja yleisilmeeseen. Lisäksi suuremmat ikkuna- ja ovipinta-alat on huomioitava energialaskelmilla, lämpöarvoissa, ilmantiiveydessä, äänieristyksessä ym. Huhujen mukaan erityisesti hirsitalot voivat asettaa ikkunoille ja oville lisävaatimuksia energiatehokkuuden osalta (meillä nämä eivät tosin nousseet millään lailla ongelmaksi).

 
 
Myös meidän taloprojektissamme ikkunoihin ja ulko-oviin kiinnitetiin erityisesti talon julkisivujen ja sisätilojen ilmeen kannalta erityistä huomiota. Halusimme erityisesti takapihan puolelle reilusti ikkunapinta-alaa, joka tuo avoimeen eteinen-olohuone-keittiö -alueeseen sekä yläkerran aulaan valtavasti valoa, tarjoaa näkymät pihan takana olevaan metsäpalaseen ja ilta-aurinko pääsee paistamaan erittäin nätisti yläkerran aulaan. Ikkunoiden osalta meillä ei sen ihmeempiä erityisvaatimuksia ollut, vaan suunnitelmissamme päädyimme melko tyypillisiin nykyajan omakotitalorakentamisen ratkaisuihin, eli paljon lähes lattiatasosta lähtevää korkeaa ikkunaa sekä osassa tiloista korkealla vaakasuuntaista ikkunaa.

 
 
Ulko-ovien osalta halusimme pääoven "perinteisesti" tien puolelle, autotallin puoleiselle sivulle kodinhoitohuoneeseen lasitettu ulko-ovi arkisisäänkäynniksi sekä ruokailuhuoneeseen parvekeovi takaterassille kulkemista varten. Oviin halusimme melko neutraalia ilmettä, materiaaliksi puuta ja lasia.

Ikkunoiden ja ovien valinnassa vältyimme isolta kilpailutusprosessilta, sillä saimme meille mieluisat ikkunat ja ovet käteväksi osaksi Hirsisetin materiaalitoimitusta ja asennuspakettia. Ikkunat meille toimitti HR-ikkunat, ovet puolestaan Artopine.

HR-ikkunat Ruhkala on pohjoispohjanmaalainen perheyritys, joka valmistaa puu- ja puualumiini-ikkunoita erityisesti kotitalouksille. Kuulemiemme kokemusten perusteella HR-ikkunat valmistaa ikkunat hyvin joustavasti asiakkaiden toiveiden ja erityismittojen ja yksityiskohtien mukaan. Vaikka meidän ikkunoihimme ei nyt sen ihmeempiä erityisvaatimuksia esim. muodon tai yksityiskohtien puolesta ollut, kaikki ikkunamme olivat kuitenkin yksilöllisiä mm. mitoiltaan ja näiden toteutus onnistui oikein sujuvasti. 


 
Ikkunamalleiksi meille valikoitui avattavia (MSEAL) ja kiinteitä (HRAL) puualumiini-ikkunoita, joiden sisäpuite ja karmi ovat mäntyä, kun taas ulkopuoli pulverimaalattua alumiinia. Ikkunapuitteiden värit valittiin jokaisen ikkunan osalta yksilöllisesti sekä sisä- ja ulkopuitteiden osalta. Ulkopuitteiden osalta värivalintamme oli tummanharmaa, sisälle sekä valkoista että tummanharmaata. Näitä värivalintoja saikin muuten hetken jos toisenkin pyöritellä ennen kuin olimme lopullisista valinnoista varmoja, lopputulos on kuitenkin ainakin toistaiseksi osoittautunut hyvin onnistuneeksi!

Ai niin, halusimme vielä erityisesti mainita sen, kuinka kätevää oli kun ikkunatoimitukseen sisällytettiin saman tien sekä sälekaihtimet että irrotettavat hyönteisverkot. Jälkikäteen tajusimme, että hyönteispuitteen olisi pitänyt valita perinteisen alumiiniverkon sijasta erityisellä allergiaverkolla (näin siitepölyallergikkona tämä olisi ollut erittäin hyvä vaihtoehto T: K).

Artopine on Alajärvellä toimiva puusepäntehdas, joka valmistaa mm. SKANDO-tuotemerkillä myytäviä massiivipuisia ovia ja ikkunoita. Ihastuimme Artopinen SKANDO-ovissa erityisesti massiivipuisiin välioviin, jotka tuntuvat erittäin jämäköiltä ja laadukkailta (ja mukavan painavilta).

SKANDO ulko-ovien ja MML-väliovien rakennekuvat poimittu artopine.fi. 

Pääoveksi valitsimme simppelin mallin, jossa on myös lasipintaa päästämässä sopivasti valoa eteiseen (kuva alla). Pääoven sivuilla kiertävät myös kapeat ikkunat, ainakin meidän silmäämme tämä kokonaisuus miellyttää kovasti! Halusimme myös mennä pääoven värivalinnan osalta pienellä twistillä: koska ikkunapuitteet ja muut ulko-ovet ovat väriltään tummanharmaat ja hirsiseinien väriksi ulos tulee jotain tummanharmaan ja mustan välimaastosta, halusimme pääoven värivalinnalla tuoda lisämaustetta vähän erikoisemmalla värivalinnalla. K antoi uhkarohkeasti J:lle täysin vapaat kädet värivalinnan kanssa. J aprikoi pitkään pähkinän ja palisanterin välillä, lopulta valinta kohdistui palisanteriin. Tottakai, mikäpä muukaan!


J:n köykäisillä atk-taidoilla hahmoteltiin miltä palisanterin värinen ovi voisi talomme etuseinustalla näyttää. Tässä vaiheessa harkinnassa hirren ulkopinnan käsittelyksi oli vielä rautasulfaatti (kuten kuvasta erittäin selkeästi näkee).

Vasemmalla valitsemamme ovimalli, oikealla lopputulos! Hirsiseinälle tosiaan tulossa vielä "tummanharmaa" väritys, ehkä Uula Roslagin Mahonki, jossa mukana ainakin Hiili-sävyä.

Ikkunoista ja ovista tulossa vielä monipuolisemmin lisäkuvia tässä rakennusprojektin edessä. Tällä hetkellä moni ikkuna ja ovi onkin vielä suojamuovien takana piilossa.



9.4.2020

PYSTYTYSVIDEO


Kuvannut Hirsiset.

Tässäpä aikaisemmassa postauksessa luvattu video hirsitalon pystyttämisestä. Video on kuvattu järjestelmäkameralla ajastimen ja kaukolaukaisimen avulla. Kuvia otettiin 15 sekunnin välein ja lopuksi kuvat liitettiin editointiohjelmalla yhteen.

Ihanaa, että omasta torpasta saatiin tällainen muisto talteen!

-K

5.4.2020

PYSTYTYSPUUHAT


Edellisestä julkaisusta onkin näemmä vierähtänyt jo hyvä tovi, aika tuntuu menneen niin nopeasti! Myös tämä nyt käsillä oleva koronatilanne on tuonut omat lisähaasteensa arkeen, vaikkakaan rakennusprojektiimme ei onneksi ole (ainakaan toistaiseksi, kop-kop) vaikuttanut.

Helmikuussa ohjelmassa oli tontin puolella katon rakentaminen ja vesikatteen asennus. Asennusporukka TEK-rakennus Teemun johdolla rakensi katon siis perustusten päälle jo tässä vaiheessa, valmis katto siirrettiin myöhemmin hirsirungon pystytysvaiheessa sivuun ja nostettiin takaisin valmiin hirsikehikon päälle.

Tässä vaiheessa jo pelkkä perustusten päällä makaava kattorakenne näytti mielestämme ylväältä ilmestykseltä takapihalta katsottuna. 


Katon rakentamisen ja vesikaton asentamisen yhteydessä päätettiin viime hetkellä asentaa myös tuulensuojalevyt samalla kertaa. Näiden asennustyö oli varmasti paljon helpompaa ja nopeampaa näin lähes maan tasolla kuin pystytyksen jälkeen 6-7 metrin korkeudessa rimpuillen. Onneksi projektimme puutavara- ja tarviketoimittaja Puukeidas sai toimitettua myös tähän tarvikkeet hyvin lyhyellä varoitusajalla.

Vesikatteeksi meille valikoitui Ruukin Classic peltikate mustana. Tämä lienee Ruukin Nordicin ohella nykyaikana käytettyimpiä peltikattoja, ja ei ihme, sillä kyllähän tämä vain näyttää niin hyvältä! Classic-katto vaikuttaa erittäin jämäkältä, olemme todella tyytyväisiä tähän valintaan.

Hirsisetiltä tilaamaamme pakettiin sisältyy myös sadevesijärjestelmät ja kattoturvatuotteet, joista osa onkin sittemmin jo asennettu ja osa tullaan asentamaan myöhempänä.




Maaliskuun alkupuolella saimme kuvaterveisiä Pellopuun tehtaalta, jossa taloomme tulevat hirret olivat työn alla. Taloomme valikoitunut hirsi on aivan uusi tuote, joten tätä ennen olimme nähneet tästä "Maxihirrestä" vain yksittäisiä mallipaloja männystä. Vaikka esimerkiksi koon hahmottaminen kuvista, erityisesti tehdaskuvista, on usein hyvin vaikeaa, näytti näiden hirsien koko meidän silmiimme hyvin vaikuttavilta jo näiden kuvien perusteella!

Hirsiin ajettiin tehtaalla jonkinlainen "mikrouritus", joka ei vaikuta ilmeeseen/ulkonäköön mutta jonka pitäisi hieman karhentaa pintaa pintakäsittelyn helpottamiseksi. Kuva Pellopuun tehtaalta, kuvassa Hirsiset Maxihirsi LH 200x360 kuusi.
    
Kotimme hirreksi valikoitui Hirsisetin uusi Maxihirsi-nimellä markkinoitava 360mm korkuinen lamellihirsi 200mm vahvuudella. Kuten edellä jo mainittu, materiaalin osalta päädyimme männyn ja kuusen välillä kuuseen. Tämä on varmasti täysin makuasia, mutta kuusessa viehätti vaalea väri ja mielestämme kauniimmat oksakuviot. Nurkkaratkaisun osalta käytiin kova taisto lohenpyrstönurkan ja citynurkan välillä. Koska taloomme ei kuitenkaan tule kovin montaa sisänurkkaa, jossa lohenpyrstönurkkaa olisimme päässeet ihailemaan, valinta tuntui olevan meille oikeastaan se ja sama. K preferoi citynurkkaa ja J lohenpyrstöä, joten valinnaksi tuli citynurkka. 😄

Maxihirsi-uutuus:
Maxihirsi on uusi asennustyötä helpottava, tavallista hirttä huomattavasti korkeampi hirsivaihtoehto...

    
Tänä maanantaina se sitten vihdoin ja viimein koitti, hirret saapuivat tontillemme ja edessä oli pystytyspäivä numero yksi! Ensimmäisenä päivänä päästiin jännittämään katon siirtoa ja mahduttamista tontille perustusten viereen, hirsitoimituksen purkua tontille ja perustuksiin kiinnitettyä ensimmäistä hirsikerrosta.

Pystytyspäivä nro 1. Tässä nousi n. 2.000 kg paketti.

Ensimmäinen hirsikerros paikallaan. Joko tätä voi kutsua kodiksi?

End of day 2. Päivällä sääolosuhteet eivät olleet täysin optimaaliset erityisesti kovasta tuulesta johtue. Lumisade oli onneksi kuivaa lunta (vaakatasossa), kaupungissa sen sijaan satoi vettä. Aurinko heltisi kuitenkin paistamaan päivän päätteeksi, sopivasti päivän saldon kuvausta varten.

Pystytyspäivä 3. Alkaa näyttää!

Pystytys sujui Hirsisetin ja TEK-rakennuksen porukalla oikein vauhdikkaasti. Tiistaiaamuna alettiin pystyttämään toista hirsikerrosta ja jo torstaina aamupäivällä hirsikehikko oli pystyssä! Lähialueen asukkaat ja rakentajat ovat varmaan olleet äimän käkenä, kun viime sunnuntaihin asti tontilla on viimeaikoina lähinnä tehty halkoja eikä rakennus ole näyttänyt etenevän, mutta nyt muutamassa päivässä perustusten ja katon väliin ovatkin tupsahtaneet itse hirsiseinät. 😆

Pystytyspäivä 4. Enää päätykolmiot ja sitten hattu päähän. 

Katon nostaminen oli erittäin jännittävä ja hieno vaihe. Harmi kun työkiireistä johtuen emme päässeet seuraamaan tätä livenä paikan päällä. Onneksi saimme kuitenkin paljon videomateriaalia tästä kuten myös muista pystytysvaiheista. Hirsiset kuvasi pystytyksestä timelapse-videon, voisimme muuten jakaa sen vaikka erillisessä julkaisussa myös tänne blogin puolelle!


Loppuviikosta taloon on asenneltu tarvittavat hirsipaneelit katonrajaan, sahattu ovi- ja ikkuna-aukkoja sekä aloitettu välipohjan kantavien rakenteiden asennus. Ensi viikolla luvassa ainakin följareiden sekä ikkunoiden ja ulko-ovien asennusta.

Hirsisetin ja TEK-rakennuksen vastatessa em. työvaiheesta meidän ohjelmassamme olisi työmaasiivoilun lisäksi ainakin portaiden ja takan valinnan sekä keittiösuunnittelun ikuisuusprojektit. Lisäksi lattiavaluvalmistelut pitäisi aloittaa materiaalihankintojen ja sisätäytön sulattamisen osalta (leudosta talvesta huolimatta pohja näyttää lahjakkaasti jäätyneen).

Mukavaa pääsiäisviikkoa kaikille, nautitaan pyhistä koronasta huolimatta! Pysykää mahdollisuuksien mukaan kotona (ja työmaalla), toivottavasti itse kukin pysymme terveinä. 💪

- J & K

12.2.2020

KERRANKOS SITÄ YHDEN KODIN SUUNNITTELEE

Kuudes viikko sitten rakennusluvan myöntämisen. Tontilla perustukset ja sisätäytöt ovat valmiina ja katon rakentaminen on hyvässä vauhdissa (katto rakennetaan siis valmiiksi ennen rungon pystytystä). Perustusten ja kattotuolien välissä seikkaillessa alkaa päivä päivältä paremmin hahmottua, miltä kotimme tulee mistäkin perspektiivistä näyttämään. Pohja näyttää tässä vaiheessa hyvin hyvin pieneltä, joka on varmasti ihan normaali reaktio tässä vaiheessa.  Viime päivinä mieleen on pakonomaisesti hiipinyt ajatus, olisiko siihen ja siihen alueeseen (esim. keittiöön) pitänyt kuitenkin budjetoida vähän enemmän tilaa. Mutta toisaalta uskon, että tämän tyyppiset ajatukset ovat etenkin kaksikerroksisen talon tilanteissa täysin normaaleja, ja talon noustessa täyteen korkeuteensa myös tilaa alkaa löytymään.

Ja sitten varsinaiseen aiheeseen! Edellisessä julkaisussa lupasimme seuraavaksi kertoa hieman tarkemmin talomme suunnitelmista. Nyt flunssaa parannellessani sohvan pohjalla löysinkin vihdoin sopivasti aikaa kirjoitella tarkemmin talomallimme suunnitteluprosessissa ja itse "lopullisista suunnitelmista". 

Emme siis valinneet valmista talomallia tai teettäneet talomme suunnittelua esimerkiksi arkkitehtitoimistolla, vaan suunnittelimme talon pääasiassa itse, lähipiirimme rakennus- ja rakennussuunnitteluosaamisen sekä talotoimittaja Hirsisetin avustuksella. Viimeaikoina on tullut vielä aktiivisemmin seurailtua mm. Instagramista muiden hirsitaloprojekteja, ja niissä on tullut vastaan erittäin hienoja ja oivaltavan tuntuisia ratkaisuja, jotka herättävät ensalkuun tunteen että hei, tuo olisi ollut loistava myös meidän kotiimme ja miksi emme tuota tajunneet! Tarjolla olevia vaihtoehtoja ja ratkaisuja on kuitenkin aina tarjolla loputon määrä eikä suunnittelussa ole ikinä löydettävissä ehdottoman oikeita valintoja, ja toisaalta osa toisen kodissa erittäin hienoilta ja toimivilta näyttävistä ratkaisuista eivät ehkä kuitenkaan toimisi täysin samoin meidän kodissamme. Meillä on edelleen siis luottavainen olo, että rakenteilla olevasta talosta tulee meidän näköisemme ja meille juuri oikein hyvä koti.

Suunnittelun lähtökohdat

1. Ensimmäisenä selkeänä lähtökohtana oli, että haluamme metsämaisemaan sopeutuvan hirsitalon, joka on linjoiltaan selkeä ja edustaa modernia rakentamista. 

2. Ehdottomana vaatimuksena oli, että olohuone on avointa ja korkeaa tilaa, josta on isojen ikkunoiden läpi näkymä takapihalle. Vaikka nykyään rakennetaan paljon myös yksikerroksisia taloja avaralla olohuoneella ja korotetulla huonekorkeudella, oli meille alusta asti selvää, että haluamme vähintään puolitoistakerroksisen talon. Kaavoituksen ja rakentamistapaohjeiden mukaan tontille tuli rakentaa lähtökohtaisesti kahteen kerrokseen, joten tämä sopi meille erittäin hyvin.

3. Olemme pitkään ihastelleet loft-asunnoista tuttuja elementtejä ja tyylejä kuten teollisia rakennus- ja sisustusmateriaaleja, avaria tiloja isoilla ikkunoilla ja parvimaisilla yläkerroilla sekä keskelle huonetta sijoitettuja suoria portaita. Halusimme yrittää yhdistää näitä meitä viehättäviä elementtejä sopivan hillityssä määrin hirsitaloomme, vaikkakin tiedostimme kyllä ettei tästä uudesta hirsitalosta varsinaista loft-asuntoa saa tekemälläkään. Päätimme kuitenkin, että haluaisimme taloon mahdollisimman suorat portaat keskelle olohuonetta sekä sopivasti rosoistuutta esimerkiksi palkkien, pilarien ja betonin muodossa.  

4. Makuu- ja työhuoneita yhteensä kolme. Tai neljä? Tai 3 + iso vaatehuone? Tai 4 + vaatehuone? Tai 3 + vaatehuoneet sekä ylä- että alakertaan? Näiden välillä pähkäiltiin. Makuuhuoneet halusimme sijoittaa pääasiassa yläkertaan, yhden makuuhuoneen halusimme kuitenkin sijoittaa alakertaan mm. esteettömyysnäkökulmasta.

5. Lämmitysmuotona maalämpö. Alkuinvestointi on muita lämmitysmuotoja suurempi, mutta toisaalta maalämpöjärjestelmien hinnat ovat viime vuosina laskeneet maltillisemmalle tasolle, ja käyttökustannuksiltaan maalämpö on huomattavasti muita vaihtoehtoja halvempi. Meille suositeltiin joka puolelta lämmitysmuodoksi nimenomaisesti maalämpöä, joten tämä tuntui selkeältä valinnalta.  

6. Alueella vaaditaan rakennusten väriksi tummaa, ja kattomateriaalin tulee myös olla musta tai grafiitinharmaa. Suosituksena harjakatto. 

Talomallin suunnittelu

Lähtökohtien kartoittamisen sekä ahkeran Pinterestin ja Instagramin selailun jälkeen kävimme läpi saatavilla olleita eri hirsitalotoimittajien esitteitä valmiista talomalleista. Yksikään talomalleista ei sellaisenaan istunut suoraan visioomme (mm. portaiden mahdollisen sijoittelun osalta), mutta talomallikuvastoista sai erittäin hyvää inspiraatiota oman talomallin suunnittelua varten. Ei siis muuta kuin piirtämään!
 

Ensimmäiset hahmotelmat eivät näyttäneet vielä ihan näinkään selkeiltä. Lopullinen suunnitelma muotoutui näiden piirrosten pohjalta lukuisten viilausten jälkeen.
Päällimmäisen paperin alla vilahtavat piirrokset ovat muuten sellaiset versiot, joilla pyysimme tarjouksia usealta hirsitalotoimittajalta. Näiden perusteella laskettiin siis alustavat tarjoukset ja tarjouksia tarkennettiin samalla kun suunnitelmia tarkennettiin, monilta talotoimittajilta sai myös hyviä vinkkejä/ajatuksia pohjaratkaisuihin liittyen! Tässä on ymmärtääkseni eroa talotoimittajittain (kuten myös siinä missä määrin voivat "omia malleja" toteuttaa, vaikkakin hyvin useilla tämä onnistuu).
 
Huoneita pyöriteltiin useaan kertaan erilaisilla järjestyksillä ja muodoilla, lähes kerta toisensa jälkeen päädyimme joko L-muotoiseen talomalliin tai suorakulmaiseen malliin symmetrisesti olohuoneen alueelle sijoitetulla poikkipäädyllä/erkkerillä. Lopulta hieman jopa perinteistä maaseutuarkkitehtuuria muistuttava ja selkeälinjainen "erkkerivaihtoehto" muotoitui suosikiksemme (yllä olevan kuvan mukaisella hahmotelmalla), joten suunnittelua jatkettiin tältä pohjalta.


Suurinta päänvaivaa suunnittelussa aiheuttivat ne portaat! Halusimme lähtökohtaisesti suorat portaat, mutta sopivan paikan löytäminen näille osoittautui melkein tekemättömäksi paikaksi. Sijoittelua luonnollisesti rajoitti ennen kaikkea se, että olohuone haluttiin ylös asti auki ja yläkertaan tuli mahtua 2-3 makuuhuonetta. Lopulta päädyimme L-mallisiin portaisiin, jotka kulkevat poikittain olohuone- ja eteisalueiden välissä ja taittuvat lopussa yläkerran aulaan eteisalueen yläpuolelle.

Emme halunneet talosta tolkuttoman korkuista, joten talosta tulee täyden kahden huonekerroksen korkeuden + normaalin harjaristikon (yli 7 metriä) sijasta n. 1 2/3 korkuinen osittain vinolla yläkerran sisäkatolla ja A-saksiristikolla (yläkerran huonekorkeus 1,6-2,8m). 
 
Erkkerin suuret ikkunat tuovat paljon valoa kahden kerroksen korkuiseen olohuoneeseen ja ruokailutilaan sekä yläkerran aulaan.
Mietimme pitkään ylläkertaan mahdollista parveketta, mutta kerta toisensa jälkeen päädyimme siihen lopputulokseen, ettei parvekkeelle todennäköisesti aktiivista käyttöä tulisi. Halusimme kuitenkin yhteen makuuhuoneeseen ranskalaisen parvekkeen, josta voi sitten vaikkapa aamuisin tunnustella ulkona vallitsevaa säätilaa.

Pohjan ja julkisivun suunnittelussa apunamme olivat sukulaistemme ja ystäviemme kokemukset heidän omien taloprojektiensa hyvistä ja huonoista suunnitteluratkaisuista sekä talotoimittaja Hirsisetin kokemus moderneista hirsitaloista, mutta ennen kaikkea korvaamattomana apuna oli rakennusarkkitehtiopiskelija Petra. Alla Petran lyhyet kommentit talomme suunnittelusta: 
Asuinrakennus tuli asemakaavan mukaan sijoittaa kiinni tontin etureunaan, joten autotallin luonnollinen paikka oli tontin oikeassa  takareunassa antamassa näkösuojaa ainoaan tonttinaapuriin. Autotallin sijainti määritti osaltansa alakerran pohjaa; arkieteinen haluttiin helpottamaan jokapäiväistä kulkua sekä estämään kuran, lumen ja hiekan kantautumista ympäriinsä. Tällä tontilla ilmansuunnat ja auringon kulku ovat ihanteelliset ja ne eivät asettaneet minkäänlaisia esteitä tai haasteita suunnittelulle. Oleskelupihalle oli luonnollista avata näkymät avokeittiöstä, ruokailutilasta ja olohuoneesta. Koko talon levyinen terassi jatkaa oleskelutiloja ulos ja osaksi upotettavalle paljulle saatiin siihen luonnollinen sijoituspaikka. Tontin reilu koko mahdollistaa monipuolisen pihan käytön asujilleen ja kenties pienen pihasaunan rakentamisen tulevaisuudessa.
 
Erkkerin suuret ikkunat tuovat paljon valoa kahden kerroksen korkuiseen olohuoneeseen ja ruokailutilaan sekä yläkerran aulaan. Suuret ikkunat olivat mahdolliset, sillä tontin takana oleva metsäinen puistokaista antaa mukavasti suojaa. Portaikkoa ei haluttu piilottaa katseilta vaan päinvastoin siitä haluttiin luoda kaunis kokonaisuus talon keskelle lasikaiteineen. Yläkerran aulasta haluttiin reilun kokoinen, jotta se toimisi arkiolohuoneen roolissa, ei niinkään pelkkänä läpikulkutilana. Säilytystiloihin ja arjen toimivuuteen panostettiin muun muassa pääsisäänkäynnin yhteydessä olevalla vaatehuoneella ja oikeasti toimivalla kodinhoitohuoneella.
 
Toiveet talon pohjan osalta olivat selkeät ja mukavasti toteutettavissa. Erkkeri on talon julkisivun tärkein ja voimakkain tekijä, joten sen mittasuhteita pohdittiin tarkasti ja testailtiin erilaisia vaihtoehtoja 3D-mallien avulla. Tila- ja julkisivutoiveet olivat varsin realistiset eikä mitään isoja kompromisseja jouduttu tekemään. Tällä alueella rakennustapaohjeissa rajoitettiin kerroslukua, kattokaltevuutta, rakennuksen materiaalia ja julkisivuväriä, mutta mikään näistä ei aiheuttanut päänvaivaa. Haaveissa oli joka tapauksessa tumma kaksikerroksinen hirsitalo tavanomaisella kattokaltevuudella.
Mutta mutta, ei talomallin suunnitteluhistoriasta tähän hätään sen enempää. Kaikki te kolme lukijaa varmaan kärsimättömästi jo selailettekin sivua alaspäin, että MISSÄ KUVAT!? Tässä siis pohjakuvien muodossa esimakua talostamme (pidätämme oikeudet muutoksiin):


Nämä kuvat ovat siis hieman siistittyjä versioita varsinaisista pohjapiirustuksista. Piirustuksiin on myös matkan varrella tullut vähäisiä muutoksia jotka kaikki eivät nyt näissä kuvissa ole huomioituna.
Yläkerran kuvan oikeaan ylänurkkaan tulevan huoneen kohtalo on vielä auki. Ehkäpä päämakuuhuone vaatehuonesyvennyksellä,
tai jaettuna työhuoneeksi ja vaatehuoneeksi?

Varsinaisen talomallin suunnittelun lisäksi suunnittelupalavereissa on kovasti istuttu myös talotoimittajamme
Hirsisetin kanssa mm. HR-ikkunat Ruhkalan ikkunavalintojen ja Artopinen massiivipuuovien valintojen kanssa. Näistä kirjoittelemme varmasti lisempää siinä vaiheessa kun materiaalit saapuvat tontille, niin saamme myös kuvia tekstin seuraksi! Suunnitelmia on saatu hyvin edistettyä myös sähkö- ja LVI-puolen osalta. Muun muassa tarkempi sisustus, keittiö, takka, ulkoväri ja valaistukset ovat vielä suunnittelupöydällä, tällaisia asioita siis meidän työlistalla seuraaville viikoille!


- J 

PS. Saimme muutama päivä sitten vihdoin myös perustettua projektillemme instagram-tilin @hirsikotikorvessa, jonne tulemme postaamaan reaaliaikaisemmin tunnelmia työmaalta ja kuvia rakennusvaiheista. Parin viikon päästä pystytellään Hirsisetin uutta lamellihirttä (360x200!), ainakin tästä varmasti kuvia luvassa.

21.1.2020

PIMIÄSSÄ

Kun päättää kirjoittaa projektistaan blogia, sitä alkuinnostuksessa kehittelee järjestelmällistä suunnitelmaa siitä, mitä tekstit pitävät sisällään. Edellisessä julkaisussa lupailimme rupatella seuraavaksi suunnitelmista, pohjaratkaisusta ja maatöiden toteuttamisesta, mutta päätimmekin tulla näitä ennen lyhyesti kertomaan mitä ollaan vuoden 2020 ensimmäisten viikkojen aikana puuhailtu.


Mitäs täällä ollaan sitten puuhattu?  
  • Rakennuslupa myönnettiin joulukuun lopulla ja tuli lainvoimaiseksi loppiaisen aikaan. Lupahakemusprosessi sujui yllättävän kivuttomasti Oulun kaupungin rakentamisen sähköisen lupapalvelun kautta; rakennuslupa helähti ilman sen kummempia muutosvaatimuksia tai huomioita, lähinnä lupapalveluun lähetettävien liitteiden määrämuotoisuus aiheutti pientä saikkausta. Kun lupahakemus oli lähetetty, päätös tuli jo parin päivän kuluttua!
  • Heti tammikuun alussa vastaava työjohtajamme kilpailutti maatyöurakoitsijat. Vastaava laati yhdenmukaiset tarjouspyynnöt ja varmisti mm. pääsuunnittelijalta ja LVI-suunnittelijalta, että tarjouspyynnössä kuvattu työn sisältö on riittävän kattava. Tämä helpotti huomattavasti urakoitsijoiden tarjousten vertailua, vaikkakin osa maatyöurakoitsija hinnoittelee työnsä yksikköhinnoin ja osa kiinteillä hinnoilla. Päädyimme mm. budjetin seurannan helpottamiseksi kiinteähintaiseen tarjoukseen.
  • Kävimme Hirsisetin kanssa palaveeraamassa tarkemmista perustus- ja pystytystöiden aikatauluista. Kävimme samalla läpi myös joitain talon rakenteellisia ratkaisuja, mm. erkkerin katon ja pääalueen katon liitoskohtiin liittyen. Hirsisetin esittämät rakenteelliset ratkaisut kuulostivat ja näyttivät hyvältä. K jännitti, että avoimeen olohuoneeseemme olisi vaadittu useampi pilari keskelle huonetta, mutta pilareita tarvitaankin vain yksi!
    (J puolestaan kelpuuttaisi vaikka 10 pilaria tummiksi maalattuina ja rakentaisi olohuoneesta esteradan.)
     
Pilareita Pinterestistä
      Yhteistyö Hirsisetin kanssa on toiminut toistaiseksi todella hyvin: ilmoittavat aina pikaisesti mahdollisista justeerausta kaipaavista asioista (kuten tekivät erkkeri- ja pilariasiaan liittyen), antavat ratkaisuehdotuksen mahdollisiin muutostarpeisiin, mutta kysyvät näihin aina mielipidettämme. Piirrustuksiin ei ole vielä toistaiseksi ilmestynyt sellaisia asioita, joista ei olisi yhdessä sovittu (K jännittää varmaan projektin loppuun asti noita pilareita ja niiden yhtäkkistä ilmestymistä).
    • Kävimme Hirsisetin kanssa läpi myös ikkuna- ja ovitilaukset, vahvistimme niiden koot ja mallit sekä valitsimme värit. Jo nämä tuntuivat isoilta päätöksiltä tässä vaiheessa, etenkin kun talon ulkopuolen käsittelystä ja väristä ei ole vielä selkeitä päätöksiä tehty (asemakaava edellyttää tummaa, mutta tarkempi värivalinta on vielä auki). Ikkuna- ja ovivalinnat saatiin kuitenkin suhteellisen helposti tehtyä ja näiden osalta on innostunut fiilis, toivottavasti valinnat osoittautuvat myös pidemmän päälle hyviksi.
      Kerromme valinnoista tarkemmin tulevissa kirjoituksissa. Ikkunat tulevat kuitenkin Ruhkalalta ja ovet (myös väliovet) Artopinelta.

         
    • Kun tontti oli jyrsitty ja maatyöt kolkuttivat ovella,  kävimme vastaavan kanssa merkkailemassa talon ja autotallirakennuksen nurkkapisteitä tontille. Ensimmäisen kerran edes vähän tuntui siltä, että projekti alkaa konkretisoitumaan, kun pääsimme mm. "käymään saunassa" tulevassa kodissamme!
       
    • Aloituskokous saatiin hoidettua viime viikon tiistaina. Koska näin puunkaadon jälkeen havaittiin, että tonttimme viettää sivusuuntaisesti enemmän kuin oltiin ajateltu, päädyttiin aloituskokouksessa laskemaan hieman lattiakorkoa.
    • Maatyöt päästiin aloittamaan heti aloituskokouksen jälkeen ja ovat parhaillaan käynnissä. Tällä hetkellä mm. viemärit ja muut putket on saatu vietyä rakennuksille. Joku teistä kolmesta lukijasta onkin saattanut jo sosiaalisen median puolella sattumoisin törmätä tontillamme pyöriviin Salaojamestareihin.
      Kun loput maatyöt, kuten mm. sorapatja ja salaojaputkitus, on saatu valmiiksi, päästään vihdoin perustusten tekoon!
       

    Tämmöisiä kuulumisia siis tänne tällä kertaa. Viikot menevät vaudilla ja viikonloppuja odotamme malttamattomina. Meille viikonloput tarkoittavat nykyään erityisesti sitä, että tontille on mahdollista ehtiä päivänvalon aikaan. Arki-iltojen harrastukseksi onkin pikkuhiljaa muodostunut otsalamppujen kanssa hapuilu muuten toistaiseksi pimeällä tontilla. Kunnon talvea myös edelleen odotellaan, jotta hiihtokauden saisi vihdoin ja viimein kunnolla startattua. Toisaalta rakennusprojektin kannalta kelit ovat tänä talvena olleet hyvinkin suotuisat, joten toivottavasti säät pysyvät rakentajille otollisena myös lähitulevaisuudessa!

      - J & K

      30.12.2019

      ALKU

      Heinäkuussa haaveilumme omakotitalon rakennuttamisesta eskaloitu varsin nopeasti erään kesäviikonlopun jälkeen siihen, että seuraavana maanantaina heräsimme sähköposti-ilmoitukseen: ”Teille on varattu tontti(ks. tarkempi tarina täältä). Tonttivaraus herätti meissä monenlaisia tuntemuksia: Asunnonhakuprojekti oli yllättävän nopeasti paisunut oman talon rakennusprojektiksi, ilman sen tarkempia suunnitelmia. Toisaalta tonttivaraus herätti myös suurta innostusta, sillä pääsisimme toteuttamaan haaveitamme ja vaikuttamaan kotimme ratkaisuihin alusta loppuun saakka! Siispä olikin heti selvää, että otamme tontin vastaan ja ryhdymme pikaisesti rakennusprojektin suunnitteluun. Projektin aikataulutavoitteeksi asetimme, että haluaisimme asua uudessa kodissamme syksyllä 2020.
      Ennen tonttivarausta emme olleet edes alustavalla tasolla suunnitelleet rakentamista/rakennuttamista, eikä kummallakaan meistä ole siitä minkäänlaista aiempaa kokemusta. Samalla viikolla kun olimme alustavan tonttivarauksen saaneet, lähdimme mallailemaan pohjapiirustusta mustekynällä sanomalehti Kalevan etusivulle. Tässä vaiheessa suunnittelua ohjasivat lähinnä erinäiset visiomme talon ulkonäöstä ja pohjaratkaisuista, eivätkä esimerkiksi rakennustekniset nippelit tai erilaisten ratkaisujen kustannusvaikutukset olleet vielä tässä vaiheessa millään tasolla mielessämme. Lähdimme siis rakennusprojektin suunnitteluun aivan pystymettästä.


      Olimme jo alkuun yhtä mieltä siitä, että meille tulee hirsitalo. Hirsi tuntui sekä visuaaliselta ilmeeltään että rakennustavaltaan erittäin kiinnostavalta rakennusmateriaalilta. Hirsitalo sopeutuu erityisen hyvin metsä- ja peltomaisemaan, mahdollistaen kuitenkin myös modernin ilmeen. Lisäksi hirsitalojen (ilmeisesti myös lamellihirsien) kerrotaan olevan erinomaisia myös ilmanlaadun kannalta, jonka siis pitäisi sopia hyvin mm. astmaatikolle ja atoopikolle.  Lähisukulainen on asunut noin viiden vuoden ajan modernissa hirsitalossa, joka on sekä sisältä että ulkoa aivan upea, ja olemme kuulleet heiltä pelkästään positiivista palautetta lamellihirren valinnasta rakennusmateriaaliksi.
      Toinen keskeinen kriteeri, josta suunnitteluvaiheessa oli heti yhteisymmärrys, oli se, että pohjaratkaisujen tulisi olla yksinkertaisia ja käytettävyyttä palvelevia. Esittelimme ideamme lähipiiristä löytyvälle ammattilaiselle, joka piirsi meille täydellisen hahmotelman pohjapiirustuksesta, jonka kanssa mennä hirsitalotoimittajien luokse hattu kourassa kysymään, mitä tällainen torppa mahtaisi maksaa.


      Lähetimme tarjouspyynnöt kaikille Suomen suurimmille hirsitalotoimittajille sekä muutamalle pienemmälle toimijalle. Näistä kourallinen vastasi muutaman päivän sisällä ja sovimme ajat neuvotteluihin. Yleisesti kokemukset näistä neuvotteluista olivat hyvin positiiviset. Kaikki myyjät Oulun seudulla (osa myös Etelä-Suomessa, jossa osittain asuimme vielä tässä vaiheessa) ottivat tällaiset ummikot todella hyvin vastaan, vaikka vasta harjoittelimme vastaamaan kysymyksiin, joita ensikuulemalta emme edes ymmärtäneet. Talotoimittajien kilpailutus olikin ensimmäinen oppimisprosessi ja tässä vaiheessa onkin hyvin aiheellista kiittää näitä ”kaikennäköisiä insinöörejä”, joita lähipiiristämme löytyy.
      Pitkän kilpailutusprosessin jälkeen päädyimme luonnollisesti talotoimittajaan, joka tarjosi parhaimman makuisen pullan lisäksi myös parhaimman tarjouksen. Erityisesti koska emme olleet palkanneet suunnitteluvaiheeseen avuksemme täyspäiväistä suunnittelijaa, vaan suunnitelmat oli laadittu omin ja lähisukulaisten voimin (suunnattoman iso kiitos heille korvaamattomasta avusta!), tarjousvaiheessa pohjapiirustusluonnokseen tehtiin vielä melko paljon muokkauksia muun muassa rakenteellisista ja kustannuksellisista syistä. Muutostarpeet siis pidensivät kilpailutusprosessia huomattavasti ja talotoimittajan valinnassa yhdeksi keskeiseksi tekijäksi muodostui myös talotoimittajien joustavuus suunnitelmien jatkuvassa jumppaamisessa.
      Talotoimittajaksi valikoitui paikallinen yritys Hirsiset, joka vakuutti meidät kilpailukykyisen tarjouksensa lisäksi erinomaisella asiakaspalvelulla ja välittömällä kiinnostuksella hirsikotihankettamme kohtaan. Hirsisetillä on sopivan tiivis organisaatio, jonka työntekijöihin on helppo tutustua matkan varrella ja jotka vakuuttivat meidät toimintansa laadukkuudesta.


      Rakennusprojektin suunnittelun alkuvaiheessa lähtökohtana oli, että haemme avaimet käteen -pakettia. Olemme molemmat ”toimistotöissä”, ja molempien peukalot löytyvät rakennustöiden osalta enemmän tai vähemmän keskeltä kämmentä, joten avaimet käteen -paketti vaikutti ensin tilanteeseemme sopivimmalta ratkaisulta. Lopulta päädyimme kuitenkin ratkaisuun, jossa Hirsiset kumppaneineen vastaa puuosa- ym. tavaratoimituksesta sekä säältäsuojaan asennuksesta, mu
      ut vaiheet toteutetaan useampien eri toimijoiden toteuttamana.
      Matkan varrella on kehittynyt vahva luotto siihen, että lähtökohdista huolimatta saisimme projektin vietyä sujuvasti maaliin erityisesti pääsuunnittelijan ja vastaavan työnjohtajamme tuella.  Helppoa rakennusprojekti ei tule varmasti olemaan, vaan lukuisia muuttujia on varmasti luvassa, mutta kyllä tästä selvitään!

      Tämän hetkinen tilanne projektissamme on se, että rakennuslupa on myönnetty, puusto (tukkimetsä!) kaadettu ja alkuvuodesta starttaillaan maatöillä ja perustuksilla. Yritämme päivittää tilannetta ja kokemuksia matkan varrelta säännöllisesti tänne blogiin. Seuraavassa kirjoituksessa voisimme kertoa tarkemmin talomme suunnitelmista, pohjaratkaisuista sekä maatöiden toteuttamisesta.

      - J & K